ps. Kaikki kuvat Satu Tuomelan kuvaamia....

 

Niin tuli aika kerätä kamppeet ja suunnistaa Veeralle hausjärvelle Yokotai kennelin  tapaamiselle...Pientä ohjelmaa oli otettu mukaan ettei ihan jutteluksi mene koko päivää. Hommaa oli kivasti ja kaikille jotain mukavaa mukana. Kaikki kyllä osallistuivatkin kivasti kaikkeen. Kokeilumielessähän kannattaakin, eihän sitä tiedä mikä laji kolahtaa ja tuntuu sellaiselta että voisi harkita tekevänsä uudelleen.

Ensin aamupäivästä...

Lähdettiin takametsään tekemään veri jälkiä koirille. Minä olin "opastajana" siellä. Huom kerroin kyllä rehellisesti heille että kaikki opastamani jutut on nimenomaan kuultua ja keskustelun pohjalta ...ei tieto/taitoa koska sellaista minulta ei löydy. tehtiin siis kaikille lyhyet verijäljet ja minä kuljin neuvomassa ohjaajan perässä. Upeasti moni koira hiffasi mitä siltä haluttiin ja muutamat tietenkin tarvitsevat enemmän neuvoa jotta homma lähtee sujumaan. Mutta toivottavasti kaikki saivat edes pieniä eväitä alkuun pääsemiseksi. On se kuitenkin niin luotaista ja kivaa koiran mielestä...  No joo meidän Kidi haistatti paskat koko jutulle ja pasko kesken jäljen...että ei tainnut olla mieleinen juttu ;)...ei vaan......

Kidi pieni puikkonokka:

Tämän jälkeen alkoi matka RallyTokon mailmaan...Kyllähän se oli aika vaikeeta kun on juuri yrittänyt kovasti tehdä töitä sen eteen ettei tokossa liikaa lörpöttele koiralle ja nyt olisi pitänyt kovasti kehua ja innostaa...No tässäkin ehkä pätee että harjoitus tekee mestarin...Petra on taas toisinpäin tehnyt eli opetellut juurikin sitä Kidin kehumista eli heille siis melko luontainen reeni ja niin sopiva. Kidihän ei tee mitään jos sitä ei pääse innostaa ja kehumaan KOKO ajan....Ihan kaikkea heidän tekemisiään en ehtinyt katsomaan mutta sen minkä näin niin se oli positiivinen vuorovaikutus koiralla ja tytöllä ;) siis kun Petra kehui ja kannusti niin Kidi vastasi sille iloisesti häntää heiluttaen ja skarpaten kovasti. Tämä on hyvä asia tässä lajissa...

Velhon kanssa itse koin ongelmaksi sen etten osannut olla antamatta niitä "käskyjä ja vaatia" ja jos jossain koira meinasi väljentää...niin remmin käyttö oli se mihin itse yritin kiinnittä huomiota. Harjoittelimme siis radan muutamaan kertaan kun ensin olimme tutustuneet "tuomareiden" avulla tehtäviin....

Minulla meni yhden kerran hihna kiristys -1pist , yhdestä väärin osa -3pist ja sitten se iso moka....pyysin uusintaa siinä kun koira istuu paikoillaan ja minä kierrän sen ympäri = koira ei pysynyt paikoillaan ja otin uusinnan...kas kummaa kiersinkin koiran väärältä puolelta (ajattelin sen olevan helpompi) mutta hups siitä virheestä menikin -10pistettä ...eli 86 pistettä kotiin viemisenä ja 4 sija ;)  ei hullummin ensi kokeilulla...enhän ole Velholle edes opettanut esim saksalaista käännöstä ollenkaan ...Kivaa kuitenkin oli ja se on pää asia.

Petralla meni siis hiukan paremmin, piste menetyksiä tuli mutta vain noita hihna kiristyy -1pistettä ja yksi väärin osittain suoritettu juttu...pisteitä 92 ja koko kisan VOITTO... tämä siis oli ihan "möllikisa" saimme myös houkutella namilla koiria ;) Tuomarit vannottivat myös ettei ikä vaikuttanut arvosteluun millään lailla.

 

Sitten syömään ihanaa, johan sitä oli kaiken tekemisen jälkeen melkoinen nälkäkin..ja Veera kokkaillut koko edellisen yön luultavasti ;) oli salaattia, kuumia vihanneksia, lihapullia, pieniä pottuja ja sitten pekonikanaa kermakastikkeessa ....kahvin kanssa oli juustokakkua ja muita herkkuja. nams taisinpä tankata "hiukan liikaa" mutta eikös se niin mene että hullu ei huomaa ja viisas ei virka mittään....se nyt vaan oli niiiin hyvää ettei voinut olla hakematta lisää ;D

Tässä välissä alettiin hiukan poseeraamaan ja juniori ohjaajat Perttu ja Petra aloittivat...Heitä ei valittu mitenkään järjestykseen tai muuta sellaista koska tämä oli harjoitus eikä kisa...Mutta toki innokkaan esittäjät vaivastaan palkittiin...Petrakin sai elämänsä ekan pokaalin ;) kyllä siitä hiukan voikin olla tohkeissaan...taisi aamulla juodakkin siitä vettä. Kunnes Lefa pelotteli sitä että voip ruostua jos jatkuvasti tota tekis...

Me muut harjoiteltiin esiintymistä ja koirat mitattiin...Velholle mitta oli 41-42cm välissä eli aivan kuten oli omalla mitallakin saatu...saatiin sitten diplomit jokainen ja joku kiva kommetti oli mistä "tuomari" koirassa tykkäsi...Velho sai kaunein pää tittelin ;)

Tämän jälkeen alkoi se pakara lihaksia koetteleva kisa....jännitys tiivistyy

...ja valmiina asemissa:

Kuskia vaihdettiin puolessa välissä  ja sitten ylämäkeen takaisin päin...

Lopuksi vielä oli pölkyn heittöa....Joka ei minulta oikein luonnistunut tällä kertaa..Petrakin heitti pidemmälle mutta mitä siitä....osallistuminen on tärkeintä ja hauskan pito ;D ei se ketä mitäkin voitti...

Kotona oltiin 00.20 koska oli takaisin tultaessa ihan järjetön sumu ja en uskaltanut kovin kovaa ajaa kun muutaman metrin näki eteensä ja yleensä yöllä on niitä isoja nelijalkaisia liikkeellä...

Kiitos järjestäjille hienosta leppoisasta päivästä ja osallistujille hulvattoman hyvästä seurasta. On se vaan niin hienoa kun porukalla synkkaa ja tietää että toinen jaksaa kuunnella sekä kertoa ....siitä koirasta mikä on tämänkin asian Pää-juttu <3