Niin siinä sitten kävi ettei lauma kovinkaan kauan pienenä (4kpl) pysynyt. Kitta soitti, jotta tahdonko tuon Pennin ;) eikä tarvinnut kauaa miettiä (lue: muodon vuoksi soitin Lefalle ennenkuin lupauduin) ja kun Lefa näytti vihreää valoa niin saman tien soitto Kitalle takaisin että milloin voidaan tulla hakemaan neiti. Johtui ehkä siitä että samaisen nartun olisin jo pienenä halunnut. Kohta kolme viikkoa on tuo neiti nyt valloittanut omaa paikkaansa laumassa ja vaikka Kidi kuinka ja paljon yrittääkin sitä alistaa ei toinen ole moksiskaan moisista yrityksistä. Siinäkin mielessä vallan mainio pakkaus. Alkuun hiukan ujosteli isoja ja villejä belgejä mutta tottui nopeasti ja nyt tietää milloin niitä kannattaa varoa... Penni on siis Velhon täys sisko eli tarkkanahan me joudutaan olemaan juoksujen aikana ja koska neitoa olisi tarkoitus käyttää jalostukseen kuten Velhoakin ei niitä kumpastakaan aiota leikkauttaa....(luonnollisesti)

Tässä Nooran ottamia kuvia muutama:

Neidillä on silmien alaosat siniset siksi hiukan "surullinen" katse kuvassa.

Alemmassa kuvassa huomaa koko eron. Penni on juuri oikean kokoinen narttu, yrittänyt mitata sitä huonolla menestyksellä mutta arvioisin 35,5cm (korkeintaan 36)

Laitan kuvauksen Pennin sivuille kunhan näen enempi tyttösen luonnetta. Se on osoittautunut hiukan rauhallisemmaksi ja harkitsevaisemmaksi kuin veljensä ja luulen että sillä on voimakkaampi taistelutahto. Harjoituksissa olemme edenneen pienin askelin lähinnä sellaisia juttuja mistä muutenkin pennun kanssa aloitan (luoksetuloa, kontaktia ja sivulle tuloa) . Kyllä se kovin innokas on opettelemaan ja samat poingpoing loikat yrittää kuin Velho jotta se nami sieltä tulisi nopeammin.

Penniä saa tulla katsomaan ja mutta usein olemme myös reenaamassa koska niitä nyt vaan on niin monta...

Yksi päivä ihmettelinkin Lefalle että mitä ihmettä me tehtiin silloin kun meillä ei ollut koiria ?? ei enään muista.....

Kerrotaas sitten meidän huikeasta ja raskaasta päivästä Seinäjoella viime lauantaina: HUOH...hullua kansaa nämä koira-ihmiset...herätys 02.45 ja 03.30 lähdimme ajelemaan Lefan ja Iisin kanssa koti Seinäjoen näyttelyitä....Koska tiesimme erkkarista että Jesper tykkää Iisistä niin olimme päättäneet käydä sitä näyttämässä uudemman kerran sille. erkkarissahan Jesper Andersson arvosteli junnu luokassa Iisin ja sijoitti sen ykköseksi kymmenestä junnu uroksesta...sitten se sai paras-uros kehässä eri tuomarilta vielä SERTin <3 ...No onpas jännää ajella liki 400km suunta ja miettiä että ketähän mahtanee olla kehässä kilpakumppaneita, onkohan kotiin viemisenä vaalenpunaista nauhaa kummoisempi juttu. Tavallaanhan pelko osoittautui ihan aiheelliseksi koska valio luokan koirat olivat hienoja...etenkin se voittaja pisti silmään että **voi ei**' onkohan mitään mahdollisuuksia.....No onneksi Tarja tuli paikalle ajoissa (vaikka hänen oma koira esiintyi vasta puolen päivän aikaan) ja mein Iisi oli nrolla 2 ja sen kehä alkoi klo 9.00

Niinhän siinä kävi että se sai ERI1 ja vastassa oli toinen toistaan komeempia uroksia...kehä oli pienen pieni eikä Iisi saanut oikein kunnon ravia aikaiseksi (se tarvitsee reilun juoksu vauhdin että liike on kunnollinen) kylläpä se tuomari aprikoi ja aprikoi ja sijoitti sitten PU1 ja 2 ne kaksi valioluokan koiraa ja mein Iisi PU3 ...aattelin jo että tässäkö tämä nyt sitten oli ;/   kunnes näin Tarjan kädessä sini-valkoista serti ruusuketta ;D JEEEEES pieni poika 17kk, vasta toinen virallinen näyttely ja TOINEN SERTI ....ja molemmat sille on antanut erikoistuomari ....

Jälkeenpäin harmittelin CACIB kohtaloa. Tämä ei mitenkään tarkoita että olisin ollut pettynyt siitä ettei Iisi sitä saanut...Tottakai sen myös olisimme halunneet MUTTA kun ne kaksi koiraa PU1 joka sai Cacibin ja PU2 joka sai vara-Cacibin EIVÄT tehneet niillä mitään koska ne olivat jo kansainvälisiä muotovalioita ....eli hukkaan menivät nekin cacibit ja se harmitti....

Mutta messarissa sitten ollaankin taas ihan nöyrää poikaa....kilpakumppanit ovat entistä huipumpaa....Onhan kyseessä VOITTAJA-näyttely....toivotaan parasta ja pelätään pahinta ;D ikinä ei voi tietää mitä tuomari tuosta väristä edes tykkää...