Niin sitä pitkästä aikaa tehtiin lomalla jotain muutakin kuin koira hommeleita. Aika outoa oli olla ilman koiria 2viikkoa. Niin sitä vaan tottuu siihen että koirat ovat osana arkea ja vaativat oman huomionsa ajan käytöstä. Nyt kun ei ollut kiire kotiin eikä kukaan vaatinut mitään oli helppo kuljeksia kaupoissa tunnista toiseen miettimättä sitä että pitäisi jaksaa vielä lenkittää koiratkin.

Yritän tehdä tähän pienen koosteen mitä kaikkea tehtiin ja missä käytiin. Luultavammin jotain jää uupumaan ainakin faijan kuva, huomasin. Tottakai sielläkin käytiin ja vietettiin jonkin verran yhdessä aikaa mutta olihan kaikki perinteiset nähtävyydetkin samalla kierrettävä ja 2viikkoa on siihen loppujen lopuksi aika lyhyt aika. No kuvista näkee että muutakin tehtiin kuin vaan soppailtiin. Vaikka olihan meillä kolmen vajaan matkalaukun sijasta tullessa VIISI matkalaukkua ja yksi pahvilaatikko jossa oli polkupyörä Patrikille.

kuva lentokoneesta taisi olla Islannin yläpuolelta:

Heti ensin oli canada päivä... Saimme ikuistaa katuun nimemme:

juhlivat sitä hiukan erilailla kuin mitä me juhlitaan itsenäisyyspäivää ;) Rannassa oli tapahtuma jossa oli kojuja kojun perään... musiikki soi lavalla ja jonglööri heitteli isoja miekkoja ilmaan. Katu oli suljettu ja poliisi vahti etti kukaan tule siitä läpi. lapset pääsivät kuvattaviksi poliisi autoon. Mukava nuori poliisi.

kaikenmoisia ajoneuvoja oli myös pakko ikuistaa...Tässä yksi esimerkki:

kuva nukkuvasta jättiläisestä myös (taustalla)... Intiaani tarina kertoo syyksi sen että hän kertoi valkoiselle miehelle hopea kaivoksesta ja sai siitä rangaistukseen ikuisen unen:

Tämän jälkeen saimme kokea kauan odotetun intiaanien "pauau" juhlan joka kesti kolme päivää. Tuli sytytettiin perjantaina ja se annettiin palaa koko juhlan ajan.

Ensin marssittiin sodassa kaatuneiden muistolle ja sen jälkeen saivat eri tanssijat esittää omaa shoutaan. Pukujen värit eivät kertoneet mitään. Mutta esim sadetanssijoilla oli hopeisia kilkuttimia koko mekko täynnä. taistelijoilla sulkia ja hapsuja ja perhostanssijoilla pirteät mekot muuten.

Tässä näkee sadetanssijoiden kilkuttimia naisilla:

soturi :

 

poppamies:

ja nykyaikainen tiipii ;)

Inkkareilla on myös poliisi voimissa omat edustajansa. Tässä niiden kulkuneuvoja muutama (lava-autoja sanoimme inkkari limusiineiksi kuten myös linja-autoja)

tämän jälkeen kävimme keilaamassa. Minä itse en viitsinyt keilata koska tenniskyynerpää vaivasi koko ajan enemmän ja vähemmän.

Sen jälkeenhän kaikilla oli kova nälkä ja suuntasimme kiinalaiseen seisovaan pöytään syömään.

Siitä sitten toivuttuamme piti nähdä vesiputoukset Kakabeka falls näyttäytyykin kohisten:

Alas jatkuva laaksoa myös:

Tämän jälkeen veimme lapset huvipuistoon Chippewa Park:iin:

Siinä vieressä olikin sitten eläinpuisto jossa portilla törmäsimme jääkarhuun ;) 

yksinäiseen ja surulliseen karhuun:

ja arkoihin susiin:

paljon muitakin eläimiä siellä oli aika surkeissa olosuhteissa mutta niin tuiki tavallisia jotten viitsi kuvia laitella.

Sitten suuntaamme Old world Williams linnakkeelle. Jossa meitä vastaan tuli ensin ulkopuolella inkkareiden asumukset ja opas joka kertoi miten kaikki valmistetaan. Saimme maistella niiden herkkuja paahdettua riisiä:

sisällähän piti myös käydä:

siirryimme linnakken puolelle:

jossa oli tohtori ensimmäisessä talossa. Hän antoi "hoitoa" minulle heti:

Työläisten asumuksia pääsimme kuvaamaan ja maistelimmepa heidän leipää ja kakkuakin.

sängyt olivat n. 150cm pitkiä eli lyhyttä kansaa on ollut...

työpajoja kiertelimme.

ja herrojen asumuksia

kirvestäkin heittelimme pölkkyyn ajanvietteeksi

Siellä eläimet olivat lomalla jossain laitumella kun oli yli 30 asteen helle koko ajan.

Seuraavana iltana suuntasimme Terry Fox:n patsaalle. Kundi oli aikamoisen juoksun tehnyt: maratoonimatkan per päivä kirmannut. reilu parikymppinen joka päätti puu-jalastaan ja syövästään huolimatta v. 1981 juosta canadan halki. Pääsi n. 5300km kunnes syöpä nujersi hänet Thunder bayhin:

Täällä lisää tarinaa:

http://pt.wikipedia.org/wiki/Terry_Fox

kävimme myös illastamassa/iltaa viettämässä Faijan luona ja Sarin poikaystän luona maalla siellä Jim sytytti kokon ja grillasimme vaahtokarkkeja joita sitten yhdistimme keksin väliin kera suklaan ;)

siinä muutamia kuvia tapahtuma rikkaasta kaksi viikkoisesta. Kenneliin en päässyt sitten sattuneista syistä käymään ja se kaihertaa ja kirveltää ja harmittaa edelleen mieltä. Mutta paljon muuta mukavaa tuli koettua.